|
80-luvun alkupuoliskolla naapurin Marko-kaimalla oli rummut ja kasetille äänitettiinkin Manowarin riffintynkiä rummuilla ja kitaralla soitettuna. Kasetteja soitettiin kylän miehille ja heidän kertomuksensa mukaan hyvältä kuulosti. Nyt tässä vaiheessa voi itse sanoa että ei kuulostanut... Pikkuhiljaa bändejä alkoi tulla kuvioihin, ensimmäisenä Hilloween jolla oli kovia omia hevibiisejä ja jopa neliraituridemo. Keikallakin käytiin ja treenattiin myöhemmin palaneella legendaarisella Laihian kirkonkylän nuorisoseuralla. Aika kului ja eräänä iltana Marko kuunteli Skädämin Katujen kuningatarta ja lauloi Frogleyn mukana ihmetellen "kuinka mä pystyn laulamaan samalla tavalla...?". 90-luvulla alkoi koskettimien soitto ja eritoten laulu kiinnostaa Markoa enemmänkin. Ensimmäisen iskelmäkeikkansa hän teki jyväskyläläisen Marja & Mirandan kanssa koskettimia soittaen noin vuonna -93. Samassa bändissä soitti kitaraa myös tuleva soittajaveli Kimmo Siukola johon Marko oli tutustunut jo "amiksen" aikoihin. Sen jälkeen tai ennemmin tulivat enemmän tai vähemmän iskelmälliset Fountain, Action Blues, jo ennemmin mainittu Hilloween, Trio RiKaLa, On, Duo Rosenlew, Palava Lanka, Mindscape, Ihmisen Pojat, Sisters, Aurora, Sexual Chocolate ja Raiders & Marko Lahti joista osa on kuihtunut pois mutta keikkaa on onneksi riittänyt vuodesta toiseen. Marko on musiikin suhteen lähes kaikkiruokainen. Skaala ulottuu At The Gatesista Barry Manilowiin. Välistä jää pois nykyjumputus ja jazz. Nähdään keikoilla!! |

Marko Lahden (laulu, kitara) ensimmäinen riemukas musiikillinen muisto on ala-asteen ykkösluokan tutustumispäivän laulusta "Pikku-poika posteljooni". Muistoissa on myös isän The Shadowsin ja Francis Goyan kasetit jotka olivat suuri apu pienen muusikonalun nukuttamisessa.